Vähän väli kuulumisia treeni osastolta.
Aloitetaan kaunottaresta. Eli Kiran kanssa oon alkanut vihdoin (rasti seinään) tekemään tottiksia patukan kanssa. Paremmin tekee ruualla, MUTTA vihdoin ja viimein sitä vauhtia on alkanut löytyä luoksetuloon...mutta järkeä ei tarpeeksi pysähtymiseen :D Nyt kun sitä vauhtia on niin sitä siis todella on. Sunnuntai hyppelyt on historiaa (koputtaa puuta). Isäntä tossa joku päivä kysyi että mistä mulle noi kaikki mustelmat on tullu...hmm...eipä kauheesti tarvitse mietiskellä belgi + vauhti - jarrut :D Tai siis on belgillä jarrut. Jarruina toimin vaan minä :D
Otan tämänkin silti osa voittona ;) Samoin kuin Kiran seuraaminen. Hitsit et oon tyytyväinen siihen. Jossain kohtaa viime vuonna mulle tuli sellainen olo että en ikinä saa tota koiraa seuraamaan mua aktiivisesti ja fiksun näköisesti, mutta näin siinä vaan kävi :)
Vauhdilla maahan meno...noooooo...ehkä vähän oon vaiheessa sen kanssa, johtuisko ohjaajan loistavasta kyvystä olla paneutumatta siihen. Niin ja se täyskäännös siis "saksalainen täyskäännös" no tota jos olis vähän samaa vikaa kuin edellisessä. Mutta oon alkanut opettaa Kiraa pyörimään mun ympäri ja ollaan treenailtu kaikkea hassun hauskaa, kuten jalkojen välissä seuraamista, suoraa kohdetta vasten seisomista, peruuttamista ja takajaloilla ylös kiipeämistä (tää on ihan pränikkä juttu meille).
Agiliidossa ollaan jo yli puolen välin...
Putkia Kira rallittelee jo hienosti.
Miksi sitä sanotaan kun putken päässä on se pussi? No kuitenkin siinä edellis kerralla kävi niin että ensimmäinen lähetys ja appari oli mennyt pitämään sieltä lopusta kiinni ja kun Kira rallitteli sinne asti niin pelästy niin paljon yhtäkkiä ilmestyvää apparia et ajattelin etten ikinä saa sitä enää siihen. Mutta pari yritystä siten että olin itse siellä loppu päässä. Nyt viime kerralla se sujui jo paremmin kuin hyvin.
Hyppy"esteet" no toi nyt on useemmin kaksi jalkaa kuin neljä jalkaa maassa, joten lentäen. Itseasiassa niin lentäen että kun piti hypätä renkaan läpi niin Kira päätti sitten hypätä koko häkkyrän yli joka on noin 1,5m korkea... ja kahteen kertaan. Sirkukseen mun ton kanssa pitäisi mennä :D Minkäs sille voi kun on vaan kivaa.
Kepitkin on kivoja varsinkin noi vinokepit ja varsinkin hyppiä niidenkin yli. :D Taitaa mennä tovi ennen kuin tapahtuu se ihme että Kira oikeasti ymmärtää että ne kepit eivät ole hyppimistä varten...
Oon kyllä tosi tyytyväinen meidän edistykseen lähinnä tälläisessä ohjatussa treenissä. Kira pystyy jo olemaan ihan rento ja on kyllä todella hienosti kuulolla. Itse en ikinä ole ollut mikään ryhmäliikunta ihminen ja siksi suosinkin meidän omaa treeniryhmää joka tietenkin on ihan päällikkö ;) mutta jotenkin olen itsekkin jo päässyt sinuiksi tän asian kanssa, kun agiliitoa nyt täytyy ohjatusti kuitenkin harrastaa.
Itseasiassa oon jopa miettinyt etsiskeleväni heti perään uutta kurssia agiliidon ihmeellisessä maailmassa. Koska Kiralla vaan on kivaa.
Kiran kohdalla oon myös miettinyt pitäisikö alkaa uuden kerran harkitsemaan Rally Toko juttuja vaikka kattoa ihan netistä mitä siellä olikaan ja mitä se olikaan...? No katsellaan.
Koti hommista sen verran että sääntöjen palauttelu auttoi ja Kiralla ei unohdu aivot silloin kun pennulla niitä ei ole. Lenkitkin on alkaneet sujua huomattavasti paremmin ja kaikin puolin elämä on rennompaa.
Jaahas ja sitten meidän kulkuri Vili Vilperi.
Vili Vilperi on selkeesti sellainen kuin Kirakin tai sitten oon vaan hyvä opettamaan näitä hyppy pomppu pyöri juttuja eli leikkiä laulua ja liikuntaa :D Nimittäin pyörii kuin hyrrä pyytäessä ja vauhtia ja energiaa riittää. Seuraaminen joo ihan mailman piip juttu! :D Ei mitään hauskaa eikä kivaa :D
Ei vaan kyllä tästä vielä hyvä tulee mutta pikku hiljaa tarvitsee etsiä Vilin kanssa se paras ja toimivin tapa tehdä. Yhdessä eteenpäin. Pennustakin tulee jatkuvasti opittua uutta ja varmaan pidemmän päälle niin kuin Kirankin kanssa tulee löydettyä se yhteinen sävel ja näkee parhaiten minne suuntaan kannattaa lähteä, mikä luontaisesti Vilille sopii.
Vilillä on ajoittain ollut aina päiviä jolloin ruoka ei niin ole maistunut joten odottelen ruokahalun kunnolla parantumista ja pistän jäljen hetkeksi tauolle, koska en halua tehdä sinne päin jälkiä vaan siten että lähtökohta jäljelle on jo hyvä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti