Vili on aina ollut pieni adhd kakara ja pää edellä puuhun tyyppiä.
Niin kuin jokainen koira jossain vaiheessa niin Vili koettelee mua nykyään ihan äärimmäisen paljon! 😅
Niin kotona, kuin treenatessa.
No viime vuoden viimiset treenit oli Vilin ensimmäiset agilitytreenit ja mua jännitti niin paljon,
että olin ihan varma että oksennan pian :D
Jukoliste toi Holsku käynnisti ON napin ja suoritti ensimmäisen tuntinsa niin kunnialla!
Olin niin onnellinen ja ylpeä ja tyytyväinen.
Olin niin onnellinen ja ylpeä ja tyytyväinen.
Kira tapansa mukaan oli niin täynnä iloa ja onnea ja tekemässä mun kanssa, mutta mä kompastelin ohjauksen kanssa todella rankasti.
Tästä päästään eiliseen agility tuntiin. Eli vuoden ensimmäiseen.
Ensin oli Kiran vuoro. Kira on lyönyt taas astetta kovemman vaihteen päälle.
Mulla on nyt aikalailla kaksi vaihtoehtoa. A. opettelen ohjaamaan tai vaihtoehto B. Alan tavoitteellisesti harrastamaan pikajuoksua!
Nimittäin siinä, kun juokset Kiran kanssa kilpaa niin voitto mahdollisuuden on aikalailla nolla :D Kaloreita paloi varmaan sen verran, että hyvillä mielin olisi voinut vetää iltapalaksi kakun tai kaksi. :D
HuliVilikin yllätti taas. Nyt mentiin hyppyä ja siitä suoraan putkeen ja toisinpäin.
Lopuksi Vilin kanssa rallateltiin vielä tota toista putkea :)
Off nappula meinasi jo käväistä pohjassa, mutta tosi kivasti pysyi kuitenkin tekemisessä kiinni ja kuulolla. Pieni hollanninperkele osaa siis tehdä muutakin, kuin rallatella mua karkuun 💓
Vili on-off hollantilaisen lähitulevaisuuteen kuuluu...Häiriössä rauhoitutaan harjoituksia. Kahden keskistä aikaa! Agilityä. Kotona harjoitellaan Vilin kanssa käyttämään korvia, ettei ne tosiaan olisi vaan kauniina koristeena :D
Aika kuultaa muistot. Muistan hyvin jossain kohtaa ennen, kuin Kira täytti vuoden tunteneeni näitä saman tyylisiä tuskatiloja mitä Vilin kanssa.
Tosin Vili on omalla tavallaan kyllä hankalempi sen myönnän kyllä heti :D
Vilma tossa mulle muistuttikin, kuinka monta kertaa mulla Kiran kanssa tuli sellainen olo, että mulla loppuu järki tai lyön hanskat tiskiin. Kyllä se sieltä muistiin palautui, ettei se belginkään kanssa aina niin helppoa ollut :D
Nyt on vasta alkanut näkemään miten hieno belgialainen tosta omasta kuoriutuu pikku hiljaa.
Vili teini angsti varmaan koettelee mua vielä tovin. Onneksi oon melko vahva luontoinen ihminen, että laittakoon nyt sitten parastaan :D
🐾
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti