Viikonloppu meni ennen kuin huomasikaan ja ensimmäinen agility tunti ikinä jäi välistä ja kyllä potutti niin maan eniten.
Samoin kävi hakuilun kanssa.
Maanantaina onneksi päästiin WauPetin treeneihin ja Kirsin oppiin. Kira (ja minä) on kyllä edistynyt kivasti. Vilillä on joku jäätävä uhma päällä ja poika on alkanut merkkailemaan ja nostelemaan kinttuaan. Treenit no... on sujuneet miten on sujuneet.
Uskomatonta mutta totta olen yhä edelleen ilman sitä hemmetin kännykkää, kiitos hyvän ja sujuvan asiakaspalvelun ja tänään ilmoitinkin että pitäköön puhelimensa ja otin yhteyttä toiseen paikkaan ja melko varmasti jo huomenna käsissäni on mun uus pränikkä puhelin :)
Kuvia ei ole tarjolla, koska vkloppuna tuli kuvailtua 5h non-stop homma ja kuvien läpi sehlaamisessa oli järjetön duuni lauantaina joten vähän on ollut sellainen en edes halua katsoa kameraan päin fiilis :D
Mitäs muuta... Kauheasti on moni tuttu saanut koulareita ja tuloksia, varsinkin nyt syksyllä ja oon vilpittömän onnellinen kavereideni puolesta. Paljon onnea jokaiselle. Kovan duunin ootte tehneet!
Tosin itsellä ego otti kesällä melko kovan kolauksen kun haaveet toko alon starttaamisesta sai unohtaa. Mutta aina on uusi vuosi ja uudet kujeet niin sanotusti.
Tuntuu että joku tuttu on joka viikonloppu jossain näyttelyissä, kokeissa ja kisoissa. Juuri Kirsille viestittelin treenien jälkeen että välillä sitä unohtaa millaisen työn on jo tehnyt pienen belgitytön kanssa kun ajatukset on koko ajan tekemättömissä asioissa.
Sellainen "mitä mä teen kun en kokeissa/näyttelyissä sun muissa ole..." fiilis. No mä treenaan ja välillä saa muistuttaa että mä treenaan ja treenaan mahdollisimman paljon tällä hetkellä. Ehkä ensi vuonna viiletetään kokeissa ja näyttelyissä? Tai sitten seuraavana, kun koskaan ei tiedä mitä tää elämä täältä tuo tullessaan. (koputtaa päätä, ei kun puuta)
Pian alkaa joulukuu ja mietinkin pitäisikö sitä blokiinkin keksiä jotai kivaa "joulukalenteri" tyylistä :)
Viime vuonna oltiin viikko mökillä joulukohellusta karussa ja koirat ei nähneet hihnaa viikkoon. Mukana oli siis Vilman koirat ja Kira. Tänä vuonna isäntä halusi olla kotona joten saa alkaa henkisesti varautumaan kiireeseen. (Jonka allekirjoittanut sai viime vuonna vältettyä).
Blogin ulkomuoto saikin jo talvisen kohennuksen ja katsotaan mitäs se joulukuu sitten tuo tullessaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti