Käytiin perjantaina koirien kanssa Mustissa ja Mirrissä shoppailemassa.
Otin Vilin ensin mukaan ja kyllä oli joku tempun tehnyt ja lätkäissyt kauhean kokoisen mustan koirapatsaan ihan vaan Viliä tuijottamaan!
No heti kun Vili oli varma että tää muovinen kaveri ei aio tehdä mitään äkkihyökkäyksiä niin löytyi vesikippa... ensin siitä hörpättiin nätisti ja sitten "VESISOTAAAAA"... juu ei!
Vili pois ja Veronika sai hakea paperia ja siivota meidän jäljet 😅
Sitten soviteltiin ihan normipantaa lukolla, koska pari päivää sitten isäntä sai melkein aivohalvauksen ja koiralta loppui melkein happi kun vanhoja pantoja kuluu löysätä ennen kuin ne ottaa pois ja täähän ei millään ole helppo tehtävä. Joten nyt on lukolliset pannat jotka saa ihan napsautettua auki niin pysyy koirilla henki ja isännällä järki.
Sitten joutui vielä kakara puntariinkin 19.4 kiloo palavaa rakkautta juoksikin jokaisen työntekijän rakastettavaksi joka vaan tilaisuuden antoi.
Kaiken tämän lisäksi mukaan lähti myös nyt kaksi prikuulleen samallaista lelua reenailuun mukaan.
Vilperi autoon ja Belgi neiti mukaan. Jotenkin tää tuntui kauheen erilaiselta reissulta.
Koirapatsas → "ai se ei liiku" ja matka jatkuu,
ISTU ja pannan kokeilu... "juu me otetaan tää, niin iskä ei kurista suakaan"
Vesikippa... juu "tuttu juttu tollanen on kotonakin"
Sitten näin oi niin ihanan täydellisen just tällästä me ollaan aina tarvittu lelun agilityyn! Pakko saada!
Sitten maksamaan. Toinen koira-asiakas saapuu ja pari "päh,päh" ääntä ihan vaan noin niin ku tervehdykseksi. Kira puntariin 20kiloa ja kotiin.
😀
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti