Mätsärit
Kasvattaja sanoi, että mätsäreissä on hyvä käydä. Edes hengailemassa niin koira tottuu tilanteisiin joissa on paljon ihmisiä ja koiria ympärillä.
Olin mä sen sanan kuullut ja huhuja, että sellaisia järjestetään (ja niissä kuulemma joku jopa käykin) :D
Rehellisesti sanoen oli pakko laittaa google laulamaan ja youtube pyörimään. Tää oli sellainen kuuluisa "pää lyö tyhjää" hetki.
No minäpä näppäränä tyttönä kartoitin kaikki mahdolliset mätsärit Porissa mihin aikataulut sopii.
Emma (Hilman kanssa) lupasi tulla taustatueksi. Itse en paljoa perusta minkään muotoisesta näytteillä olosta, niin taustatuki oli tervetullutta.
Menimme "hyvin varustautuneena" koitokseen. Olimme edeltävänä päivänä 8-vuotiaan tyttäreni ja 5kk belgipennun kanssa juosseet pari ympyrää puistossa. Hienosti menee!
Ensin oli koira ja lapsi kehä. Äidiltä ei kauheasti neuvoja tippunut, kun ei mitään mistään tiennyt. Käskin pitää hauskaa ja sanoin, että tää on tarkoitettu vain hauskanpitoa varten, joten ottaa asian huumorilla. Hyvin pian selvisi, että moni aikuinen ei pidä mätsäreitä hauskoina ja huumorilla otettavana asiana. Ensinnäkin Kira oli pihalla kuin lumiukko. Mun tarvitsi lähteä kokonaan pois näkyvistä, että koko touhusta edes tulisi jotain. Erika kuulemma juoksi hyvin. Mua harmitti ihan älyttömästi etten ollut näkemässä. Siinä kohdassa, kun lapset seisoivat koiriensa kanssa niin Kira ei kovin paikallaan seisonut ja ilmeisesti viereisen lapsen koiraa häiritsi asia, joten joku aikuinen kävi tönäisemässä Erikaa... En kommentoi asiaa sen enempää. Ruusukkeen ja karkkipussin kanssa kehästä tultiin ja uudestaankin haluttiin mätsäreihin osallistua, vaikka ensi kosketus ei ollut positiivisin mahdollinen.
Tämän jälkeen osallistuivat belgi siskokset meidän täysin pihalla olevien hihnan päässä roikkujien kanssa isojen pentujen kehään. Olimme fiksusti ilmoittautuneet peräkkäin ja pentuja kiinnosti enemmän yhdessä leikkiminen, kuin varsinainen juokseminen. Toinen veti eteenpäin kuin höyryjuna ja toinen koitti juosta taaksepäin :D Kaikesta tästä huolimatta Kira sai punaisen kakkossijan ja ruusukkeen. Niin ja saatiin me pieni ilmainen vinkki, että jos joskus vielä sisarukset yhdessä osallistuvat niin kannattaisi katsoa josko jäisi pari koirakkoa väliin :D
Käytiin sitten vielä kuukauden päästä toisissa mätsäreissä ja ihan yhtä pihalla oltiin ja saatiin pun. 4.sija. Taputtelin itseäni selkään ja olin tyytyväinen, että meidän "match show ura" oli tässä. Mitä ilmeisemmin vanhin tyttäreni haluaa jatkaa tätä huisin hauskaa harrastamista, joten siellä me varmaan taas pönötetään. Minä toivon mukaan lähinnä henkisenä tukena ja lompakkona.
 |
| väsynyt mätsääjä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti