Arki pennun kanssa...
Siis toi Touhu Toope/Vili Vilperi/Jäbä/Viltsu/Riiviö/Hurjis/Koffeli on ollu oikeesti meillä jo kokonaisen viikon! (Rakkaalla lapsella on monta nimeä ;) )
Ensimmäiset (kolme...neljä) päivää meni "pentusumussa". Eli kun tulee pentu niin olet melkein yhtä väsynyt kuin vauvan tulessa taloon. Tosin pentusumu helpottaa huomattavasti nopeammin. Ensimmäisenä tutustutaan kaikki pentuun ja pentu kaikkiin. Sen jälkeen juostaan :D Juostaan paljon. Juostaan kun pentu meinaa alkaa tekemään asioitaan sisälle, juostaan kun pentu repii jotain mitä ei pitäisi repiä, juostaan kun pentu koittaa juosta portaisiin tai luikahtaa ulos :D Ensimmäiset päivät myös toistellaan hyvin ahkeraan EI ja HYVÄ sanaa. Olen myös joutunut opettelemaan käyttämään poika sanaa nimittäin asumme naisten valtakunnassa.
Myös lauseet "Varo pentua" ja "Mihin se pentu meni" ovat olleet hyvin ahkerasti käytössä. Ensimmäiset päivät menee tottumiseen että katsot jalkoihisi ja muistuttelet välillä tyttöjä missä se pentu menee.
Meillä on aina paljon trafiikkia. Ihmisiä ja tuttuja koiria tulee ja menee joten pennulle on ollut paljon uutta kuten itsellenikin. Joka kerta on kuitenkin saat vähän katsoa perään nimittäin tää pentu on aina ja joka paikassa, ettei vanhemmat koirat vahingossa jyrää pikku kaveria.
Me ollaan aloitettu heti päivästä kaksi perus juttujen opiskelu kuten istu, tule, maahan jne plus sitten jotain pientä extraa lisäksi ;) Sitten jälkiruutujakin jo aloiteltiin. Tää kyllä on tosi reipas ja helposti motivoitavissa oleva hauva vauva. Istu käsky on jo tosi hyvin hallussa!
Me ollaan myös kyläilty ja puistoiltu ja käyty kaupassakin!
Niin tietenkin ollaan koitettu opetella muunkinlaisia koti asioita kuten että molemmat koirista syövät omat ruokansa omasta kipastaan ja että ovesta ei tarvitse tulla läpi joka kerta kun ovi raottuu.
Koska tää Vili Vilperi on sen verran kova kaveri läträämään vedellä tehtiin me jäbälle pieni "uima-allas" pihaan jossa saa läträtä sydämensä kyllyydestä!
Paljon ollaan lähinnä ihmetelty tätä ihmeellistä maailmaa yhdessä.
Korvatkin Vilillä pomppas ylös ja lauantaina tulikin 10vkoa ikää täyteen!
Musta tuntuu et nyt pikku hiljaa ollaan päästy jonkun näköiseen normaalin elämän rytmiin jo.
Sen sanon että kaks ei mee siinä missä yksikin, joten älkää uskoko jos joku niin sanoo. :D Tai sitten tää pätee vaan meillä. Nimittäin pennun kanssa ei lenkkeillä, mutta päivittäin vien pennun yksin puistoon tai johonkin jossa leikitään kahdestaan ja luodaan suhdetta. Tietenkin Kiran kanssa on ne omat jutut ja lenkit sun muut :) Samoin kuin "tottistellaan" tai jälki ruutua tehdään molempien kanssa ihan kahdestaan. Pennulla on niin paljon opittavaa ja iso suuri maailma edessä että kyllä tekemistä riittää :) Sitten kun tää kaveri on jo iso jäppis niin sitten varmaa kaksi jo menee siinä missä yksikin (toive ajattelua?).
Sen verran kuitenkin lisään vielä että kyllä tää perässä juokseminen ja kaikki muut kivat pikku jutut on kaiken tän arvosta! Niin paljon iloa ja naurua on vesseli tuonut taloon. Kira on ollut positiivisella tavalla ihan erilainen kotona. Pentu tekee niin hyvää meidän laumaan ja tuo myös paljon kaikkea lisää Kiran elämään.
Kuitenkin pentusumu alkaa olemaan jo taakse jäänyttä ja elämä rullaa pitkälti omalla painollaan, vaikka pentuarki onkin vasta alussa. Nyt kun itseasiassa mietin niin mitään ei pentu oo vielä rikkonut!!! Montaa asiaa ollaan kyllä maistettu mutta mitään ei olla vielä tuhottu :)
Nyt me vaan jatketaan hyvin alkanutta matkaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti