Belgianpaimenkoira Tervueren, Mustantuulen Äitee "Kira" & Hollanninpaimenkoira, Minanthe's Semel-Pätkä "Vili".

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Nahkiais Match Show


Nahkiais Match Show

25.9.2016

Isojen pentujen tuomari:
Jari Myllykoski

Tänään tosiaan suunnattiin Nakkilan koirapuistossa järjestettävään mätsäriin.
Mentiin taas Emman, Jalon ja Vilin voimin. 
Ajettiin Emman kanssa kevyesti väärään paikkaan ja meinas tulla jo hoppu. Hyvä me :D
Jalon sisaruksia oli paikalla 2, joten taas juoksi kolme corsoa samassa kehässä.
Vilillä oli niin sanotusti vauhtia vanttuissa jo autosta päästyä ja asiaakin oli.

Päästiin paikalle ja hengailemaan kehän laidalle niin Vili oli hiukan turhan täpinöissään, mutta lopulta jo rentoutui. 

Kehässä ensimmäisellä kierroksella oli vähän kiire, mutta loppu juokseminen sujuikin jo mallikkaasti ravaten. 
Kehässä ei ollut kenellekään onneksi tällä kertaa asiaa.
Vili antaa hienosti katsoa hampaat sun muut ja suorastaan tuomarin syliin pitäisi päästä pusuttelemaan joka kerta :)

Jouduttiin Emman kanssa juoksemaan taas vierekkäin tai oikeestaan meitä oli kehässä kolme koska viimeisellä ei ollut paria.
Ekalla kerralla en ilmeisesti osannut juosta kolmiota, mutta toisella kerralla tää blondi jo ymmärsi mihin pitää juosta :D

Emma ja Jalo saivat sinisen ja me punaisen nauhan.
Jalolle oli tuo koirapuisto ja vielä nurmikko todella vaikea, koska hajut olivat niin hyviä ettei millään olis tehny mieli keskittyä itseasiaan. 
Kuitenkin Emma ja Jalo pokasivat sinisten neljännen sijan :)


Me saatiin punaisten kolmannen sijan ja kun oltiin päästy omalle paikallemme niin siinä kohtaa Vili päätti sitten avata ääni huulensa. 

Joka tapauksessa on toi mun oma ihana pikku palkinto porsas <3



Kai sitä hiukan saa ylpeä olla kun on 4 mätsärit takana, kolmista kotiin tuomisia ja poitsu on puol vuotias :)
(vaikka kyse onkin "vaan" mätsäreistä)

Emma on menossa joulukuussa Jalon kanssa Helsinkiin oikein kunnon näyttelyihin ja muutamat mätsärit olisi vielä ennen. 

Katsotaan riittäisikö meille vaan tää wanna be malleilu vai tarviiko jossain kohtaa ottaa ja repästä oikein kunnolla :D

Mun aamu


Huomenta ja tervetuloa mun sunnuntaihin. 


Havahduin tällä vklla siihen tosi asiaan että oon herännyt herätyskloon joka aamu noin kolmisen vkoa... Eilen nukuin 12 tuntia!
Meen isäntä hoisi eilen kaiken ja mä sain pitkälti vaan olla.

Syy miksi mä näin sunnuntaina oon taas herännyt kukonlaulun aikaan on, että mennään Emman ja Jalon kera mätsäreihin.

Täällä on kämppä pimeä. Oon viettänyt mun SoMe puoltuntia ja juonu kaks kuppia kahvia.
Vili kiipeilee mun selässä kun makaan vatsallani ja kirjoitan tätä. Kira nukkuu lattialla mun vieressä.

Seuraavaksi tarvitsisi heittää D- vitamiinia ja C-vitamiinia naamaan ja ottaa yskänlääkettä.
Oon vakavasti pari pv miettinyt röökaamisen lopettamista.
Sitten levitän kylmägeeliä mun niskoihin ja nivelrasvaa mun polveen.
Mutta mä oon onnellinen.
Joskus aamuisin kun kaikki nukkuu, täällä on ihan hiljaista ja pimeää mulle tulee sellanen fiilis, että kaikesta huolimatta mitä päivä taas tuo eteen niin illalla nukkumaan menessä oon onnellinen kuten aamulla herätessä. 
Päivän aikana saatankin sitten olla hermoraunion partaalla tai juosta hiki hatussa, mutta aina tulee uusi aamu.

Kuitenkin. Mua ei harmita herätä ajoissa.
Musta on ihanaa viettää aikaa Emman kanssa ja koiriin liittyen, vaikkakin sitten mätsäreissä.

Nyt mun tarvii nousta läppäriltä ja aloittaa tää uusi pv.
Kissa tuli juuri nukkumaan mun läppärin viereen. 
Me lähdetään Vilin kanssa purkamaan energiaa ja sen jälkeen vuorossa on Kira :)

Hyvää huomenta ja sunnuntaita kaikille :)

perjantai 23. syyskuuta 2016

Koirarantailua ja maailman parantamista


Käyntiin Vilman ja paimenien kanssa koirarannalla.

Kira ja Hera

Parannettiin maailmaa,
puhuttiin koirista.
puhuttiin elämästä
puhuttiin vauvasta :)

Diwa
Vili
Me taas kerran päiviteltiin sitä, kun Porissa kerran on näin upea koiraranta niin ihmiset ei käytä sitä. Paitsi kesällä ja kuumilla ilmoilla...
Hyvä se vaan meidän kannalta siis on. Älkää ihmiset vaan ruvetkokaan käymään, tälläinen private beach on melko kiva :D 
Ei vaan tosi harvon syksyllä, talvella ja keväällä siellä ihmisiä näkee.
Saa rauhassa mennä tallustaa ja koirat juosta höyryttää.





Harmiteltiin kun ei päästy (päästä) tällä vklla hakuilemaan. Hakuilu kertojen piti olla ti ja la.
Nyt ne on kuitenkin siirtyneet keskiviikoksi ja muutaman kerran sunnuntaiksi... 
Vilmakin tekee kolmivuoro työtä ja pyytänyt vapaansa näiden mukaan.
Seuraava treeni kerta (tai muutokset) ilmoitetaan aina edellisellä kerralla ja meilläkin muut menot ja lapset tekevät arkeen sellaisen kivan pienen lisän että suunnitelmien muuttaminen parin pvn varoitus ajalla ei aina ole niin helppoa.
Sen lisäksi vaikka olisikin "helppoa" niin tää koira elämä vie niin paljon aikaa etten halua perua esim. tytöille luvattuja asioita. Lupaus on lupaus ja siitä pidetään kiinni. 
Joka tapauksessa meillä tän vkn treenit meni sivuun ja asia harmitti.







Me ollaan lähiaikoina puhuttu Vilman kanssa myös laumanjohtajuudesta joka tuntuu saavan aikaan tällä hetkellä paljon tunne kuohuja. Moni on sitä mieltä että se on pelkkää huuhaa puhetta, jolla oikeutetaan koiran piekseminen... jeps. Tästä asiasta voisin jossain kohtaa kirjoitella vaikka lisää.

Hera ja Kira


Diwa ja Vili



Myös hassua (ja hiukan turhauttavaa) on se, että ihmisillä joilla on pehmeä ja erittäin laumaviettinen koira, eivät ymmärrä millaista on elää todella vietikkään tai muuten vaan vahva/kova luontoisen koiran kanssa. Nää ihmiset ja niiden ultimaattisen ehdottomasti oikein olevat neuvot ovat myös osaltaan melko turhauttavia. Koirat ja rodut on yksilöitä ja mikä toimii yhdelle, ei toimi toiselle. Jos mä kouluttasin Kiraa ja Viliä samalla lailla, niin metsään mentäisiin ja lujaa.

Esim. 
Kira palkkaantuu ruualla jollei ole liian stressaantuneessa tilassa. Palkkaantuu hyvin laumalla. 
On tietyllä tavalla passiivisuuteen taipuvainen. Teknillisesti oppii todella nopeasti. Ei voi palkata lelulla varsinkaan pallolla. Voi palkata jonkun verran lelun kanssa taistelulla, mutta leikin kautta.
Treenatessa aktivoituu parhaiten temppujen kautta. Ohjaaja sidonnainen ja peilaa paljon mun mielialaa. Kääntyy helposti siihen että tekee mulle ei mun kanssa. Miellyttämis haluinen.

Vili palkkaantuu ruualla. Ei palkkaannu laumalla, eikä vielä ainakaan palkkaannu hyvin leluilla.
Erittäin aktiivinen, mutta aktiivisuus kohdistuu helposti muualle.
Aktiivisuudeen vuoksi teknillinen oppiminen tylsemmissä teknillisissä asioissa hitaanpaa koska aktiivisuus taso niin korkea. Ei kovin laumaviettinen, mutta senkin edestä saalisviettiä.
Ei tarvitse treenatessa nostattaa eikä temputtaa.
Tekisi mielummin silloin kuin itse haluaa ja sen aikaa kuin itse haluaa. Itsepäinen ja ajoittain miellyttämisen haluinen jos kokee saavansa siitä haluamansa edun.

Nää on nyt niitä niin sanotusti kulma kiviä ja realista tilanteen näkemistä.
Täydellistä koiraa ei ole, mutta se että näet oman koirasi realistisesti auttaa sua treenatessa ja yhteisen sävelen löytämisessä, kun ymmärrät mihin panostaa.
Mitä enemmän teet töitä sitä enemmän saat "kiitosta".

Pointti meni vähän sivuraiteelle, mutta siis usein Vilman kanssa päivitellään sitä että helposti passiiviset (joka monesti yhdistetään lönkyttelevään koiraan, mutta nopeakin koira voi olla passiivinen)  koiranomistajat eivät käsitä yhtään vahvempia tai saalisviettisiä jne koiria ja millaista sellaisen koiran treenaaminen on. Monesti myös ihmiset tyytyvät teknilliseen passiiviseen suoritukseen kuin aktiiviseen. Aktiivinen suoritus ei pelkästään ole sitä että koira hiukan silloin tällöin heilauttaa häntäänsä.

Näiden ihmisten on myös vaikea ymmärtää että nakki koulutus ei sovi kaikille. 
Tai muuten heidän koulutus tapansa,

Näistä asioista mm. puhutaan paljon Vilman kanssa. 


-koirarannalla vierähti pitkä aika ja hiljaisia hetkiä meillä ei usein ole.
Ihanaa kun pääsee siskon ja paimenten kanssa rentoutumaan.

:)

Viiden vuoden päästä


Missä mä nään meidät viiden vuoden päästä?

Tää postaus on tälläinen ajatusleikki, että missä mä näkisin ja haluisin nähdä meidät ajan kuluessa,

Viiden vuoden päästä Erika on 15 vuotias ja Veronika 12 vuotta :)


Kira on lähes 7 ja Vili hiukan päälle 5 vuotta.

Me ollaan toivottavasti tietenkin kaikki terveitä ja toivottavasti asutaan tässä kodissa missä nytkin.
Ellen jostain syystä saa mun unelmien maatilaa :D

Mä olen toivottavasti päivätöissä.

Erika ja Diwa

Me treffaillaan edelleen meidän koira tuttuja samoin kuin tähänkin asti :)


Mä voisin sanoa että ollaan kaikki mahdolliset valiot ja pokaaleille tarvis olla oma huone :D
Mutta ei.

Sanon mielummin että me edelleen treenataan ja meillä on hauskaa!
Ollaan saavutettu jotain.
Me ollaan tiimi.
Minä ja Kira.
Minä ja Vili.
Mä haluisin että Kiran kanssa olis kaikki "möröt" selätetty ja että olisin saanut Vilistäkin hienon harrastuskoiran. Kiran kanssa päästäisiin näyttämään se kaikki potenttiaali joka sieltä löytyy,


Kirsi tuolla "uhkaili" että kaikilla ryhmäläisillä olis kahden vuoden sisään BH-suoritettuna ;)

Me harrastetaan aktiivisesti. Tytöt halutessaan myös. :)
Mä en pakota lapsia mun koiraharrastuksiin, mutta jos haluavat saavat varmasti olla aina mukana kun siltä tuntuu.
Mä haluaisin että tytöistä kasvaisi omat yksilölliset persoonansa ja tasapainoiset ihmislapset.


Mulla on maailman parhaat lenkkikaverit ja personal trainerit, eli Kira ja Vili.
Mä en nää elämääni kauheasti erilaisena, mutta tietenkin olisi syytä koirien kanssa hiukan viidessä vuodessa päästä jo eteenpäin :D




Jossain kohtaa ehkä voisin miettiä sen autonkin takaisin hankintaa... ehkä ;)
Viiden vuoden päästä olen toivottavasti saanut ensi syksynä alkavan koulun suorittanut ja saanut mieleisiä töitä :)

Tälläisiä ajatuksia, mietteitä ja toiveita löytyisi viiden vuoden päähän löytyy

:)



torstai 22. syyskuuta 2016

Tervu vs. Holsku


Tässä löytyy taas yksi idea joka tuli ulkopuolelta, että kirjoittaisin rotujen eroavaisuuksista omien koirieni kohdalla.

Miten mun tervu ja holsku eroaa tosistaan?

Tietenkin täytyy muistaa, että Vili on vasta puoli vuotias ja läheskään täyteen potenttiaaliinsa ei ole vielä kasvanut ja kaikkea en sen kanssa ole vielä kokenut.


Energisyys ja vauhti

- Mä elin jotenkin sellaisessa ajatusmaailmassa, että toi mun tervu on hyper energinen ja aktiivinen ja täynnä menemisen iloa. Ajattelin myös holsku poikaa ottaessa, että haluan koiran joka pysyisi edes jollain tavalla Kiran perässä...
-No kävi hyvin nopeasti selväksi että se ei ole ongelma. Vili on täynnä energiaa, päättäväisyyttä ja vauhtia!  Se menemisen vauhti on nyt jo ihan päätä huimaava! Itseasiassa jo ihan ihan pentuna!
- Halusin ehdottomasti samaa energia tasoa olevan koiran ja voi hyvin olla että Vili tulee jopa haastamaankin Kiran vauhdillaan ja energisyydelllään.
- Rakastan molemmissa tota räjähtävää vauhtia ja loputonta ketteryyttä.
- Jos Kira on hyppykeppi ja pingispallo niin Vili ei todellakaan vähemmällä oo siunattu ja ymmärrän kyllä paremmin kuin hyvin miksi näitä sanotaan lentäviksi hollantilaisiksi!

Molemmille täys 10p.


Laumaviettisyys

-Kiralla on ollut pentuna huomattavasti enemmän laumaviettiä, mikä helpottaa monia asioita paljon.
- Vaikka aluksi luulinkin että Vililtä se puuttuu täysin niin kyllä se siellä on ja elää, varsinkin kun sitä vähän sieltä herätteli ;)


Saalisvietti

-Vilillä on saalisviettiä ollut varmaan jo syntymästään asti ihan hulluna! Ja tää oli mulle henk.koht. ihan pränikkä juttu joten pieni haaste heti alkuun.
- Kiralla saalisvietti on ollut nolla. Joten taistelu tahtoa oon sen kanssa kehitellyt :)


Kotikoira

- Kotikoirina nää on melko samallaisia :)
- Jos Kiralle antaa lelun se silppuaa sen :D Jos Vilille antaa lelun se leikkii sen kanssa. 
- Kumpikaan ei varsinaisesti tuhoa mitään tai häiriökäyttäydy. 
- Molemmat on super innoissaan kun joku tulee ja ollaan treenailtu nyt sitä että jokaisen syliin ei mennä ensimmäisenä kun joku tulee sisälle :)
- Molemmat ilmoittaa kun joku tulee tontille.
- Molemmat rakastaa lapsia.
-Molemmat on mun persekärpäsiä ja jos liikun niin mulla on takuulla seuraa ;)
Molemmat iltaisin tulee sängyn viereen nukkumaan kun mä painun ilta unille. 
Molemmilta saa sekä hyvät huomenet että tervetuloa kotiin vastaanoton.
- Kira on aina ollut hieman vaihteleva syömään ja Vili syö vaikka pieniä kiviä kunhan ne tulee meiltä.
- Kumpikaan ei oo paukku heräkkä. Kira kyllä havaitsee ääneen ja on erittäin tarkkana ja Vili sitten taas havaitessaan paukahduksen on erittäin utelias.


Harrastuskoirina

- Kira oppii salaman nopeasti kaiken mitä sille opetan, mutta on hiukan passiivisuuteen taipuvainen. Kira on todella ohjaaja sidonnainen. Kira palkkautuu myös hyvin laumalla.
- Vili on hyper aktiivinen ja oppii mutta vaatii vaatii multa ohjaajana eriasioita kuin Kira. Vili palkkautuu super hyvin ruualla. 
- Molemmat on todella monipuolisia ja tekevät  mun kanssa. Molemmat on aina valmiita, vaikka nukkuisivat sikeää unta! Kun otan treeniliivin tai palkat tai kameran niin molemmat ovat hereillä ja menevät pitkin seiniä kun tajuavat että nyt mennään tekemään jotain. Vaikka lähdettäisiin keskellä yötä tai keskellä vesisadetta!
- Kira tekee asioita jotka jännittää, jos mä vaadin, vaikka alusta tai asia jännittäisi. Sinällää Kira ei ole alusta arka.
- Vili ei ole millään tavalla alusta arka ja on sen verran rohkea että tekee vaikka ilman mua jos haluaa mennä ja tehdä.


Sosiaalisuus

- Kiraa sosiaalistin pentuna todella paljon ja Vilin kohdalla en ole kokenut sitä tarpeelliseksi :)
- Muiden koirien kanssa Kira on niin sanottuna "varma" ja ainakin vielä Vilin kanssa ei ole ollut mitään ongelmia yhdenkään koiran kanssa.

- Kiralla selkeästi tietyt ihmiset ovat sellaisia että Kira ottaa varauksella ja tekee omat mielipiteensä ihmisistä. Viliä ei niin kiinnosta muut ihmiset, kuin omat. Mutta ne ihmiset jotka "sytyttää" Vilin saa paljon rakkautta osakseen.

Omina koirina

- Rakastan näitä siinä että molemmat on täynnä energiaa. Rakastan koiria jotka on aktiivisia, nopeita ja jonka kanssa voi tehdä ja mennä. Puhti ei lopu kesken!

- Rakastan tota monipuolisuutta näissä! Mun ei koskaan tarvi miettiä voiko ottaa mukaan! 

- Rakastan tota että on niin "mun" koiria!

- Rakastan tota aitoutta ja sitä että molemmat on ns. huumorintajuisia ja leikkisiä!

- Rakastan sitä että noi on tollasia hyppiviä pelle koiria!

- Ylipäätään en ilossa enkä surussa vaihtais näitä mihinkään ja rakastan sitä että nää on just mun <3

- Tietyllä tavalla nää on molemmat tulleet mun elämään siten että nää on tuntunut tippuneen mulle taivaasta syliin. Enempää en voisi tyytyväinen olla valintoihini. Nää on mun special paimenet juuri sellaisina kuin on <3

:)

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Syksy ja aamut


No nyt olisi tarjolla niitä haaveiltuja AURINGONnousuja <3

Ei voi sanoa muuta kuin

Syksy
Aamut
Aurinko
Ihmisen parhaat ystävät

<3


















Tässä on vähän kuvia muutamalta eri aamulta ja erilaisissa paikoissa.
Toivottavasti tykkäsitte :)