Kuka hoitaa?

Monia oudoksuttaa tää mun ja Ekin tapa jakaa vastuu koirista, mutta alunperin kun Kiraa meille "vinguin" niin sovittiin, että mun koira ja minä hoidan. Hän auttaa.

Näin tää nyt onkin mennyt. Mulla ei oo asian suhteen valittamista. Isäntä kyllä kotona leikkii ja häärää ja rapsuttelee. Isäntä auttaa myös silloin kun mä en pysty jotain hoitamaan. Esim. iltalenkkiä.

Iskä ja paimenet

Mä tiedän myös ihan tasan yhden pariskunnan joilla homma toimii samalla tavalla kuin meillä. Mun mielestä tässä ei ole mitään outoa, mutta joillekin se on tuntunut olevan jopa ongelma :D Mun mielestä asia on hyvinkin simppeli ja toimii nimenomaan meillä. Mua ei kummastuta yhtään se, että pariskunnat hoitaa yhdessä tasapuolisesti koirat, joten en osaa ajatella miksi tämmönenkään järjestely ketään ihmetyttäisi :) 

Leikkii, lauluu ja liikuntaa

Ai kauheeta kun isäntä tosta ottais Kiran ja ilmoittais, että he lähtee treenaamaan! Mä varmaan söisin kynsiä ja itkisin verta, kun vaan kuvittelisin milleen se "menee" ja mitä kaikkea se "pilaa" (hieman karrikoiden asiaa) :D 

Tai jos isäntä nyt yhtäkkiä päättäisi lähteä molempien kanssa jäljelle... oi voi ja itku. Mun koirat Mun harrastukset ja Mun pään lepuutus lenkit olis historiaa vai... Ei kävisi :D :D :D

Minä itsekäs minä!

Okei nyt alkoi jo menemään tää aihe ihan läpäksi, mutta tosiaan mulle riittää kun isäntä auttelee ja silloin tällöin lenkittelee. Kaikki muu on sitten pelkkää plussaa.

Varsinkin kun isäntä ei ymmärrä yhtään sen enempää koira harrastuksen päälle kuin mä pleikkarin pelaamisen :)

 Mun on pakko tähän yhteyteen vielä kertoa meidän isännän letkautuksia näistä mun ja koirien harrastamisista.

Esimerkiksi kun alettiin käymään jäljellä ja selitin että koirat saavat sitten päivän ruokansa sieltä maasta ja mitään ylimääräistä ei saa antaa jne. koirilla tarvitsee olla nälkä niin isäntä katsoi koiria ja totesi:

"Nyt äiti on keksinyt teille TOOOSI kivan harrastuksen. Te ette saa enään  i k i n ä  ruokaa... Niin... vaan mudasta joudutte syömään. Joo on kiva harrastus ei syödä enään lainkaan " :D :D :D

(miten niin dramaattinen :D )

...ja kun selitettiin Vilman kanssa mitä tehtiin hakuilussa ekaa kertaa niin Eki nauroi kirjaimellisesti kaksin kerroin sitä että "ihmiset istuvat piirissä keskellä metsää ja syöttävät nakkeja koirille" :D :D :D

Yleisesti ottaen aina, kun ollaan oltu treenaamassa Eki haluaa tietää "mitä hauskaa tällä kertaa tapahtui" Sekin on tottunut jo siihen että me saadaan aina jotain hauskaa aikaiseksi.

Niin ja Vilin ekoihin ruutuihin pyysin avuksi pitämään Viliä kun tallaan. Niin kommentti sen jälkeen.

"Oliko tää nyt muka tässä" :D Joo oli :D

Ja se kerta kun tulen kotiin töistä (oli muuten maailman kirjaimellisesti kakkamaisin pv) ja pihasta löytyy noutokapula IHAN JÄRSITTYNÄ! Juuri kun olit alottanut Kiran kanssa kapulanpidon harjoittelun. Hengitin hetken syvään ja otin noutokapulan tai siis sen mitä siitä oli jäljellä käteen. Kävelin Ekin luokse ja kysyin rauhallisesti, että mitä tälle on tapahtunut... "me leikittiin Kiran kanssa" ...jep... hyvin rauhallinen sisäänhengitys ja poistuin hetkeksi omaan yksinäisyyteeni :D

Mutta menee tää toisinkin päin...

Kuinka monta kertaa olen kuullut:

-Onko täällä taas uusi tälläinen? 

- Öööö...

- Mihin tätä tarvitaan?

- No kun...

- Toi eteinen on ihan täynnä tota koira romua!

- Joo mä olin JUST menossa laittamaan :D

- Eikö meillä jo oo yksi tälläinen?

- Joo on, mutta...

- Niin mihin ootte menossa ja mikä se on...?

- No tarviiko mun tulla mukaan?  Ei :D

- Ai koira kuvia, no "totta kai" haluun nähdä :D

- Miksi hitossa sulla soi puhelin kuudelta nyt on sunnuntai!?

- Meen jäljelle, mätsäreihin, hakuilemaan (mitä milloinkin)

- Niin MIHIN oot menossa?

- Katsomaan saksanpaimenkoirien MM kisoja

- Okei... Ei tarvi sanoo enempää

- Miksi sulla soi herätysklo 5ltä aamulla??

- Haluun lähtee lenkille koirien kanssa kun aurinko nousee!

Joten en mä nyt koiraihmisiäkään ihan terveiksi kehuisi :D

Kyllä Eki on joutunut niin monet koira keskustelut vieressä kuuntelemaan ja mun nurputuksia kestämään. Hyvistä treeneistä hehkutusta katselemaan. Puhumattakaan siitä kun selitän asioista jotka ei sitä kiinnosta ja joita ei selittämisestä huolimatta ymmärrä. Tai ne kaikki youtube treeni ja mm videot tai jotkin muut jotka on joutunut katsomaan, koska jollekinhan mun on ne heti pakko näyttää. Samoin muutaman elokuvankin se on joutunut kitkuttamaan :) Ikinä ei oo mua kieltänyt lähtemästä treenaamaan/koirapuistoon/mätsäreihin/kasvattitapaamisiin. Ei koskaan. 

Joten oon mä kyllä todella tyytyväinen että toi mies mun touhujani jaksaa vaikka ei niitä ymmärräkkään :)

Kuva Ruby

Joka tapauksessa tää meidän yhteinen sympioosi toimii joten eikö se oo pääasia :)