Huomenta ja tervetuloa mun sunnuntaihin.
Havahduin tällä vklla siihen tosi asiaan että oon herännyt herätyskloon joka aamu noin kolmisen vkoa... Eilen nukuin 12 tuntia!
Meen isäntä hoisi eilen kaiken ja mä sain pitkälti vaan olla.
Syy miksi mä näin sunnuntaina oon taas herännyt kukonlaulun aikaan on, että mennään Emman ja Jalon kera mätsäreihin.
Täällä on kämppä pimeä. Oon viettänyt mun SoMe puoltuntia ja juonu kaks kuppia kahvia.
Vili kiipeilee mun selässä kun makaan vatsallani ja kirjoitan tätä. Kira nukkuu lattialla mun vieressä.
Seuraavaksi tarvitsisi heittää D- vitamiinia ja C-vitamiinia naamaan ja ottaa yskänlääkettä.
Oon vakavasti pari pv miettinyt röökaamisen lopettamista.
Sitten levitän kylmägeeliä mun niskoihin ja nivelrasvaa mun polveen.
Mutta mä oon onnellinen.
Joskus aamuisin kun kaikki nukkuu, täällä on ihan hiljaista ja pimeää mulle tulee sellanen fiilis, että kaikesta huolimatta mitä päivä taas tuo eteen niin illalla nukkumaan menessä oon onnellinen kuten aamulla herätessä.
Päivän aikana saatankin sitten olla hermoraunion partaalla tai juosta hiki hatussa, mutta aina tulee uusi aamu.
Kuitenkin. Mua ei harmita herätä ajoissa.
Musta on ihanaa viettää aikaa Emman kanssa ja koiriin liittyen, vaikkakin sitten mätsäreissä.
Nyt mun tarvii nousta läppäriltä ja aloittaa tää uusi pv.
Kissa tuli juuri nukkumaan mun läppärin viereen.
Me lähdetään Vilin kanssa purkamaan energiaa ja sen jälkeen vuorossa on Kira :)
Hyvää huomenta ja sunnuntaita kaikille :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti