Tällä kertaa puhun koiraihmisistäni. Kyllä minun elämäni koiraihmisistä.
Vain koiraihminen ymmärtää toista koiraihmistä.
Esimerkiksi Johanna, Miisa ja Maria.
Ilman koiraharrastuksien alottamista en ikinä varmaan olisi tutustunut näihin tyyppeihin.
Jokainen näistä on niin mahtava persoona.
Ansa |
Miisalla tosiaan on Canario Nana. Nana oli myös ensimmäinen Canario jonka olen nähnyt. Miisalla on saksanpaimenkoira Heta. Sitten varmaan useemmin blogissa vieraillut rotikka vauva Ansa.
Miisan kanssa ollaan useesti tehty tottiksia mm. meen puistossa. Miisa on todella motivoitunut pennun kanssa. Miisan kanssa yleensä ollaan päivitelty tätä hullua pentu elämää :D
Miisan kanssa ollaan useesti tehty tottiksia mm. meen puistossa. Miisa on todella motivoitunut pennun kanssa. Miisan kanssa yleensä ollaan päivitelty tätä hullua pentu elämää :D
Ollaan myös käyty leikittämässä pentuja.
Miisalla on aika usein mukana ihana Moona, joka on kyllä niin tuhannen ilmeen lapsi :) <3
Mä tykkään kun on myös muita ihmisiä jotka yhdistää lapsi ja koira elämän.
Miisan kanssa on myös helppo järkätä aamupäivä tottiksia kun Miisalla on vielä äippälomaa jäljellä.
Nami ja Veronika |
Marian kanssa treffattiin kirvatsissa siten että Kira ja Juri pääsivät juoksentelemaan. Juri on tosiaan lyhytkarvaineen hollanninpaimenkoira. Niin ja Maria lainasi Akitaansa Namia meille mätsäreihin ja lupautui uudelleenkin lainaamaan. Mikä on oikeasti IHAN super hieno juttu!!!
Mariaa nään vähän harvemmin, mutta aina on mukava nähdä.
Luka |
Sitten on Johanna. Johanna on kyllä niin huippu :D Johannan kanssa ollaan reenailtu hiukan enemmän ja Johanna on näyttänyt meille noita rally liikkeitä Lukan kanssa. Johannan ja Lukan kanssa ollaan muutenkin käyty lenkkeilemässä ja uittamassa koiria.
Johannan ja Lukan kanssa käytiin myös agiliitämässä.
Nää kaikki yllämainitut on kyllä niin persoonallisia ja mukavia ihmisiä ja meitä kaikkia yhdistää rakkaus koiriin.
Meillä on WhatsApp "treeni ryhmä" johon kuuluu sitten vielä Mira ja Vilma.
Treeniryhmä heittomerkeissä siksi, että siellä kyllä jutellaan ja höpötellään ihan kaikkea maan ja taivaan välistä aina turhista julkkiksista koti elämään.
Olis vaikee kuvitella että ei näitten kanssa olis pvittäin WhatsAppissa tekemisissä tai ettei näihin tyyppeihin olis tutustunut.
Hilma ja Kira |
Jalo ja Vili |
Sitten on Emma.
Emman kanssa ollaan tunnettu syntymästä asti ja ollaan aina oltu läheisiä.
Mutta nää koirat on kyllä saaneet meidät treffailemaan ihan älyttömästi enemmän!
Kira ja Hilma on tosiaan siskoksia ja Jalo ja Vilikin tuli lähes samaan aikaan meille :)
Emma ei sinällään ns. tavoitteellisesti treenaile.
Me lähinnä pidetään hauskaa koirien kanssa. Molemmilla on ja on ollut vähän yhtä ja toista ja asioita pohditaan paljon yhdessä. Myös tää että meillä on nää siskokset takaa sen että jutut ei lopu kesken koira-asioissa.
Emmasta on myös tullut mun virallinen mätsärikaveri. Ja se on ihan mahtava juttu koska mätsäreissä yksin käyminen on aika tylsää. Aina saa kuitenkin odotella. Sitten saa myös höpistä ja pölistä ja käydä läpi mitä milloinkin mätsäreissä tapahtui. Miten meni ja niin pois päin.
Voi olla että Emma on tulevaisuudessa se ihmeen aikaan saava ystäväni joka varmistaa mun menon virallisiinkin näyttelyihin :D :D :D
Niin ja Emman kanssa ollaan tietty käyty Virolahdella kasvattitapaamisissa!
Emma ja minä eli me ja meidän pöffelit ja koffelit.
Emma on myös mun kuuntelija, kanssa eläjä ja mitä kaikkea vaan voi.
Se että Emma on alkanut käymään noissa mätsäreissä on kyllä todella superjuttu
Emma on myös mun kuuntelija, kanssa eläjä ja mitä kaikkea vaan voi.
Se että Emma on alkanut käymään noissa mätsäreissä on kyllä todella superjuttu
<3
Sitten tietenkin mun pikkusisko <3
Mun ihana koirahullu harrastus kaveri ja tuki ja turva ja puhelinpohtija,
Ilman mun siskoa tää harrastaminen olis paljon tylsempää. Harrastus jutut mä puran aina meen Vilmalle ja samoin Vilma mulle.
Mä edes tiedä kuinka monta tuntia ollaan pelkästään koiriin liittyen kulutettu puhelimessa.
Vaikka meen koirat on kuin yö ja taivas
Niin kenellekään treeneistä puhuminen ei oo yhtä antoisaa kuinVilmalle!
Vilman kanssa oon saanut paljon uusia oivalluksia ja me ollaan kuitenkin tosi samanluontoisia ihmisiä ja meidän ajatusmaailma monesta asiasta on hyvin samanlainen.
Vilman kanssa treenatessa kaksipäätä todellakin on parempi kuin yksi.
Muutenkin ollaan Vilman kanssa aina oltu todella läheisiä ja ollaanhan me siskoksia, mutta se että molemmat on vielä tälläisiä hulluja koiranaisia niin kruunaa kaiken!
<3
Näiden ihmisten myötä siirryn treenamiseen liittyviin ihmisiin.
Mun täytyy vähän alustaa tätä asiaa siten että oon todella vaikea ihminen :D
Pääsääntöisesti melko antisosiaalinen ja vältän kaikkea turhaa kissan ristiäistä ja small talkkia mulle ei tärkeiden ihmisten kanssa. Mulla on paljon ystäviä ja tuttuja joista tykkään. Mä en viihdy ihmisten kanssa joiden kanssa en voi olla oma itseni. Mä en myöskään halua yrittää miellyttää ketään ihmistä.
Jos jonkun kanssa ei vaan homma toimi niin en yritä sitä väkisin saada toimimaankaan.
Jos mä koen että joku ihminen ei osaa lukea mun koiraa ja ymmärrä sitä niin en myöskään väkisin yritä sen kanssa yhteistyötä rakentaa.
Oon yrittänyt muutamaa tottis ryhmää mutta tajunnut aika nopeesti että se ei oo meen juttu.
Nonniin, eli tästä päästään itseasiaan, että mutkien kautta oon päässyt Kirsin WauPet treeniryhmään.
Nyt mulla on sellanen ohjaaja jonka ohjeiden kanssa päästään eteenpäin. Kirsi ymmärtää mun koiria niiden tunnetiloja ja mulla on vahva tunne Kirsin osaamisesta.
Mulla meni vaan puoltoista vuotta että löysin sellaisen kouluttajan jonka kanssa homma pelaa niin koirien kuin itsenikin puolesta.
Nyt mä odotan tosi innolla kun meillä alkaa se agility, että oltaisko me löydetty myös siinä harrastamisessa meille juuri se oikea paikkamme!
Samoin oon löytänyt meille nyt vakkari kehonhuoltajan! Jopa hierojan valitsemisessa mulle on tärkeää se, että siinä missä on taitoa on myös kykyä lukea koiria.
Kaikinpuolin mulla on nyt sellainen tunne et nää touhut alkaa nyt oikeasti pelittämään :)
On paljon ihmisiä jotka on jäänyt mainitsematta ja ihmisiä jotka ei niin aktiivisesti kuulu meidän koira arkeemme. Nämä kuitenkin halusin ehdottomasti mainita.
Nyt oon huomannut myös sen kuinka super tärkeetä on että sulla on ympärillä ihmisiä jotka nostaa sua eteenpäin...ei vedä alaspäin.
On kiva harrastaa kun ympärillä on ihmisiä jotka näyttävät että homma toimii ja kannustat sua eteenpäin. Nää ihmiset tajuaa mun koiria joten se on mulle asia numero UNO!
Niin kenellekään treeneistä puhuminen ei oo yhtä antoisaa kuinVilmalle!
Vilman kanssa oon saanut paljon uusia oivalluksia ja me ollaan kuitenkin tosi samanluontoisia ihmisiä ja meidän ajatusmaailma monesta asiasta on hyvin samanlainen.
Vilman kanssa treenatessa kaksipäätä todellakin on parempi kuin yksi.
Muutenkin ollaan Vilman kanssa aina oltu todella läheisiä ja ollaanhan me siskoksia, mutta se että molemmat on vielä tälläisiä hulluja koiranaisia niin kruunaa kaiken!
<3
Näiden ihmisten myötä siirryn treenamiseen liittyviin ihmisiin.
Mun täytyy vähän alustaa tätä asiaa siten että oon todella vaikea ihminen :D
Pääsääntöisesti melko antisosiaalinen ja vältän kaikkea turhaa kissan ristiäistä ja small talkkia mulle ei tärkeiden ihmisten kanssa. Mulla on paljon ystäviä ja tuttuja joista tykkään. Mä en viihdy ihmisten kanssa joiden kanssa en voi olla oma itseni. Mä en myöskään halua yrittää miellyttää ketään ihmistä.
Jos jonkun kanssa ei vaan homma toimi niin en yritä sitä väkisin saada toimimaankaan.
Jos mä koen että joku ihminen ei osaa lukea mun koiraa ja ymmärrä sitä niin en myöskään väkisin yritä sen kanssa yhteistyötä rakentaa.
Oon yrittänyt muutamaa tottis ryhmää mutta tajunnut aika nopeesti että se ei oo meen juttu.
Nonniin, eli tästä päästään itseasiaan, että mutkien kautta oon päässyt Kirsin WauPet treeniryhmään.
Nyt mulla on sellanen ohjaaja jonka ohjeiden kanssa päästään eteenpäin. Kirsi ymmärtää mun koiria niiden tunnetiloja ja mulla on vahva tunne Kirsin osaamisesta.
Mulla meni vaan puoltoista vuotta että löysin sellaisen kouluttajan jonka kanssa homma pelaa niin koirien kuin itsenikin puolesta.
Nyt mä odotan tosi innolla kun meillä alkaa se agility, että oltaisko me löydetty myös siinä harrastamisessa meille juuri se oikea paikkamme!
Samoin oon löytänyt meille nyt vakkari kehonhuoltajan! Jopa hierojan valitsemisessa mulle on tärkeää se, että siinä missä on taitoa on myös kykyä lukea koiria.
Kaikinpuolin mulla on nyt sellainen tunne et nää touhut alkaa nyt oikeasti pelittämään :)
On paljon ihmisiä jotka on jäänyt mainitsematta ja ihmisiä jotka ei niin aktiivisesti kuulu meidän koira arkeemme. Nämä kuitenkin halusin ehdottomasti mainita.
Nyt oon huomannut myös sen kuinka super tärkeetä on että sulla on ympärillä ihmisiä jotka nostaa sua eteenpäin...ei vedä alaspäin.
On kiva harrastaa kun ympärillä on ihmisiä jotka näyttävät että homma toimii ja kannustat sua eteenpäin. Nää ihmiset tajuaa mun koiria joten se on mulle asia numero UNO!
Ilman näitä yllämainittuja meen elämä olisi huomattavasti vaikeempaa ja tylsempää :)
Loppuun vielä iso <3 Emmalle ja Vilmalle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti