12.3.2016
Järjestäjä Dogo Canario Finland ry
Petona SUSI
Olin varautunut moneen skenaarioon.
Hätä yllättää (silloin kuin ei tarvitsisi)
Kira juoksee ympäri koko hihnan mitalta kunnes ollaan molemmat niin jumissa toisissamme, että tarvitaan ulkopuolinen irroittelemaan.
Mut syötetään sudelle silmiä räpsäyttämättä.
Kira alun jälkeen päättääkin alkaa leikkiä suden kanssa.
Kira toteaa muuten vaan että pitäkää tunkkinne ja päättää koko hihnan mitalta lähteä lätkimään.
:D
Kun nää mielessä lähdettiin testailemaan, niin suuta koristi hymy jo autossa.
Syteen tai saveen, niin ei sillä väliä. Elämää ei saa ottaa turhan vakavasti. :)
Ajattelin että jos ei mene niin kuin kirjoissa, niin
ainakin tietää jos joku kerta metsässä Kira juoksee satalasissa tulosuuntaan, ettei kannata jäädä odottelemaan vaan kiltisti lähteä itsekkin tennarit viuhuen karkuun. :D
Siskoni piti toimia vain seuralaisena ja kameramiehenä.
Testi oli varattu klo kymmeneksi, mutta viivästyi hiukan,kun traktoria tarvittiin paikalle. Siinä odotellessa sain Vilmankin yli puhuttua testaamaan Diwan!
Laitan arviointeja heittomerkkeihin.
Ihmiset olivat mukavia ja varsinaisesti ei edes jännittänyt.
Sitten hakemaan Kira ja hihnan vaihto, sekä ohjeistus miten mun kuuluu toimia. :)
Ohjeistuksen aikana Kira sai vahvan hajun jo pidemmältä. Alkoi melkoinen pöhinä jo siinä vaiheessa. Kira toimi jo silloin täysin eritavalla, kuin ikinä ennen.
Tästä saatiinkin positiivista palautetta ja itse olinkin todella yllättynyt ja tyytyväinen.
"Kiran reaktio hajujälkeen oli voimakas ja lähti jäljelle"
Sitten lähdettiinkin tarkastelemaan itse hajua.
Kira lähti hajun perään ja tämä oli taas yksi kiva yllätys...ei se hajuaisti ei olekkaan sitä Ö luokkaa ;)
"Kira haukkui (ohi) ja murisi"
Sitten kehuttiin ja paljon :) Kira palautui testistä nopeasti.
Lopuksi Kira sai vielä diplomin.
Kiran näköinen oli testi ja olen tyytyväinen... Nyt tiedetään mitä tapahtuu jos suuren suuri susihukka tulee matkalla vastaan :)
Vilman ja Diwan vuoro oli seuraavaksi. Kohteena oli karhu ja Diwa toimi jokaisella tavalla upeasti!
Se nyt ei yllätyksenä tullut. ;) Kehuja tuli paljon kaikilta, sekä tietenkin diplomi. Tässä muutama kuva Diwan ja karhun kohtaamisesta.
Testien jälkeen pääsivät teinit lepuuttamaan päätään rannalle ja molemmat saivatkin juoksusekareita pitkin lääniä.
Kaikille jäi testistä hyvä fiilis ja itse suosittelen kyllä lämpimästi.
Petona SUSI
Olin varautunut moneen skenaarioon.
Hätä yllättää (silloin kuin ei tarvitsisi)
Kira juoksee ympäri koko hihnan mitalta kunnes ollaan molemmat niin jumissa toisissamme, että tarvitaan ulkopuolinen irroittelemaan.
Mut syötetään sudelle silmiä räpsäyttämättä.
Kira alun jälkeen päättääkin alkaa leikkiä suden kanssa.
Kira toteaa muuten vaan että pitäkää tunkkinne ja päättää koko hihnan mitalta lähteä lätkimään.
:D
Kun nää mielessä lähdettiin testailemaan, niin suuta koristi hymy jo autossa.
Syteen tai saveen, niin ei sillä väliä. Elämää ei saa ottaa turhan vakavasti. :)
Ajattelin että jos ei mene niin kuin kirjoissa, niin
ainakin tietää jos joku kerta metsässä Kira juoksee satalasissa tulosuuntaan, ettei kannata jäädä odottelemaan vaan kiltisti lähteä itsekkin tennarit viuhuen karkuun. :D
Siskoni piti toimia vain seuralaisena ja kameramiehenä.
Testi oli varattu klo kymmeneksi, mutta viivästyi hiukan,kun traktoria tarvittiin paikalle. Siinä odotellessa sain Vilmankin yli puhuttua testaamaan Diwan!
Laitan arviointeja heittomerkkeihin.
Ihmiset olivat mukavia ja varsinaisesti ei edes jännittänyt.
Sitten hakemaan Kira ja hihnan vaihto, sekä ohjeistus miten mun kuuluu toimia. :)
Ohjeistuksen aikana Kira sai vahvan hajun jo pidemmältä. Alkoi melkoinen pöhinä jo siinä vaiheessa. Kira toimi jo silloin täysin eritavalla, kuin ikinä ennen.
Tästä saatiinkin positiivista palautetta ja itse olinkin todella yllättynyt ja tyytyväinen.
"Kiran reaktio hajujälkeen oli voimakas ja lähti jäljelle"
Sitten lähdettiinkin tarkastelemaan itse hajua.
Kira lähti hajun perään ja tämä oli taas yksi kiva yllätys...ei se hajuaisti ei olekkaan sitä Ö luokkaa ;)
Kun susi ilmeistyi pysähdyin. Nähdessä pedon Kira tutkaili sutta. Pääsääntöisesti Kira pysyi joko mun vasemmalla tai oikealla puolella. Siirtyi mun takaa ja kävi meidän välissä välillä.
"Kira haukkui (ohi) ja murisi"
Itse olin tyytyväinen, että Kiran pysyi koko ajan toimintakykyisenä. Kira pysyi koko ajan mun luonani (eli ei jättänyt mua) ja ei pelännyt häntä koipien välissä tai ulissut. Selkeästi kuitenkin ymmärsi, ettei tämä ole nyt hyvä juttu.
Kun susi kääntyi pois päin niin Kira alkoi aina sillon ottaa läheisyyttä (en nyt keksinyt parempia sanoja) suteen ja suden lähestyessä palasi mun viereen.
"Etäisyys; sopiva turvaväli"
Sitten kehuttiin ja paljon :) Kira palautui testistä nopeasti.
Lopuksi Kira sai vielä diplomin.
Kiran näköinen oli testi ja olen tyytyväinen... Nyt tiedetään mitä tapahtuu jos suuren suuri susihukka tulee matkalla vastaan :)
Vilman ja Diwan vuoro oli seuraavaksi. Kohteena oli karhu ja Diwa toimi jokaisella tavalla upeasti!
Se nyt ei yllätyksenä tullut. ;) Kehuja tuli paljon kaikilta, sekä tietenkin diplomi. Tässä muutama kuva Diwan ja karhun kohtaamisesta.
Testien jälkeen pääsivät teinit lepuuttamaan päätään rannalle ja molemmat saivatkin juoksusekareita pitkin lääniä.
Kaikille jäi testistä hyvä fiilis ja itse suosittelen kyllä lämpimästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti